Pentueskarikokemuksia. Mitä opimme tästä?

Noniin, siitä pentueskarista sitten. Oi yhdeksänkymmentä ja munat markan. Tästä tulee pitkä, ota hyvä asento. Jos on kakka kovalla ni suosittelen esim. vessalukemiseks. 

Kuvalla vaan huomioo:



Tulee vähän mieleen mun ja systerin ompelukurssi. Mentiin kansalaisopiston ompelun ALKEISkurssille ja siellä kaikki muut osallistujat jo ompeli lasten vaatteita vartti ennen ensimmäisen oppitunnin alkua. Ja opettaja oli avoimesti kypsä kun kyseltiin esim. että miten tämä ompelukone toimii (😂😱). Se oli muuten ihan saatanan hauska kurssi. Meille. Se ope jäi varmaan burnislomalle meidän takia, liekö vaihtanut alaakin epätoivoissaan raukka parka. 


Tää oli kans vähän semmosta et mun oletettiin tietävän etukäteen kaikenlaista. Eskariin sisältyi 5 käyntikertaa ja neljännellä kerralla mulle tultiin hyvin kypsänä sanomaan että kun koira pitäis leikkien ajaksi ottaa pois valjaista, se on erittäin vaarallista leikkiä valjaissa. No juu siltä kuulostaakin ja ihan järkevä ohje, mutta mitävittua, miksei tästä asiasta voinut heti ekalla leikkikerralla sanoa?!? Siellä mä olen tietämättäni nyt riskeerannu muiden pentujen terveyttä ja varmaan ne omistajat on syvästi mun touhuja paheksuneet, mut oikeesti, enpä tullut ajatelleeksi! 


Sen kans on tullut tehtyä varmaan muitakin mm. ihmisten ja muiden koirien lähestymiseen liittyviä virheitä, mutta tämän päättelin pelkästään kouluttajan reaktioista. Kertaakaan tästä ei sanottu mulle tai käyty asiaa läpi eskarin ohjelmassa. Hihiteltiin ja höröteltiin omituisesti vaan kun jokin (oletettavasti) meni persiilleen. Jotenki mulle kuulostaa aika perussetiltä, mikä olis tärkeetä opettaa. 


Ja sit tää: onko sulla herkkuja koiralle mukana? No, onneks sattui taskun pohjalla jotku jämät olemaan. Kun niitä tarvitaan näissä harjoituksissa. Noniiiin tietysti!!! Enpä ny ajatellu taas... Seuraavalla kerralla kysytään et onhan teillä joku lelu mukana. No vittu EI OLE!! Olisko vaikka sillä edellisellä kerralla voinut sanoa et semmonen pitää ottaa mukaan... Tai joku ennakkoinfo että ota mukaan tunneille ainakin nämä. Joku voi nimittäin olla niin tyhmä et ei osaa tämmöstä itsekseen ennakoida (kaverin puolesta kirjoitin 😂)...


Se koko kuvio oli muutenkin tosi sekava. Etukäteen ei mitään tietoa sisällöstä. Sisältö oli ohjaajan omalla paperilapulla, josta sitten ruksaili mitä kukakin oli jo harjoitellut. Jos sattui olemaan mukana pentuja joilla vielä samat tekemättä niin ohjeisti yhdessä, parhaillaan oli neljä eri tilanteessa olevaa tyyppiä ni voin sanoa että toi puoli tuntia on aika lyhyt aika siihen et jokaisen ohjeistat erikseen. No, tulipa harjoiteltua hihnakäyttäytymistä siinä odotellessa... Eikä mulla oo enää muistikuvaa puolestakaan mitä käytiin läpi. Jotenki luulis et niitä pitäis toistaa kotonakin muutama kerta ennen ku alkaa sujua?


Ja ne harjoitukset sitten. Ne oli tyyliin kävele tuon rappurallin yli koiran kanssa. Nyt nostetaan koira pöydälle. Heitä lelu sille koiralle ja ota se sitten siltä pois (ööööö no mitäs mä teen kun mun koiraa ei kiinnosta se lelu pätkän vertaa vaan se näyttää tuossa just kaivavan uutta reittiä Kiinaan?). Kuvassa menossa projekti Kankaanpäästä Kiinaan. 



Ja yleensä mut jätettiin tekemään niitä harjoituksia kahdestaan koiran kanssa ilman mitään valvontaa tai lisäohjeita. Mistäs saatanasta mää ny sitten tiedän että menikö ne hommat oikein vai ei?!?


Se pöydälle nostaminenkin on näin järjellä ajatellen ihan tärkee juttu, mut jos se koira vetää siinä pöydällä ympyrää ku vipperä ja keskittyy johonki ohi liitelevään perhoseen ni mitäköhän se tästä kokemuksesta mahto oppia...? Et seuraavan kerran ku menette eläinlääkäriin ni se seisoo siinä pöydällä  rauhassa ku buddhalaismunkki? 


Oli siellä toki istumistakin. Multa kysyttiin että joko Hero osaa istua. No sanoin et joo ja sit sanoin sille kolmesti ”istu” ennenku perse suostu menee penkkiin (se vieressä seisova vieras tyyppi oli semisti kiinnostavampi!!). Ni kouluttaja vaan hörähti nauruun ja sanoi että eihän se osaa istua kun sä jouduit kolme kertaa sanoon. Sain sit ohjeen et ei saa sanoa lainkaan istu vaan pitää houkutella istumaan lelulla. Lue kohta:”mun koiraa ei kiinnosta se lelu pätkän vertaa”. No, koira kuitenkin nyt istuu käskystä. Jos toisessa vaakakupissa ei paina kaninpaska. 


Senkin olen jo ehtiny oppia, että jokainen koiruus on persoona. Jollain joku käytös on ongelma ja jollain taas ei. Hero ei esim. ole mikään rauhoittuja (itse asiassa tällä kurssilla tajusin et tämä olis se tärkein hänen kans treenattava asia tällä hetkellä, sitä ei vaan käsitelty koko kurssilla mitenkään...) ja kun muut oppilaat rauhoittui siihen omistajansa jalkoihin ni hyvä ettei tämä hirttäytyny hihnaansa ku oli NIIIIIIIN paljon kaikkee mielenkiintosta!!!!! Ni tätäkin touhua se kouluttaja vaan katseli ja mä yritin vähän kysellä et mitäs tässä nyt kannattais tehdä ni ”olla vaan” oli vastaus 😂 Koira oli hihnansa kans jo sen tuhannen solmussa ni en sitte antanu ”olla vaan”. Sori. 


Pizzalaatikko tuhannen solmussa. ”Jaa mää vai?!? En sunkan?”



Toinen ”anna olla vaan” oli tää saatanan pureminen. Mä kysyin erikseen siihen neuvoja ja sain vastauksen älä huomioi lainkaan. Kysyin että jaa että kun se vetelee mun reidet ja käsivarret verille ja hajottaa housut ja takin ni annan olla vaan? Vastaus oli et joo. Kysyin että no mitäs sit kun siinä on toisena osapuolena kaksivuotias niin sain vastauksen että no kyllähän sitä voi sit hellästi ottaa vaikka syliin (😂😂😂😂😂😂😂😂 mun täytyy joskus pyytää joku videoimaan Heron puruhepuli ni mä sitten otan sen siitä ”hellästi syliin”. Semminkin kun tyyppi on aika vahva ja painaa kohta 20 kg!. Vai tarkottikohan se sitä 2-vuotiasta?!?). Ja sitten hän kysyi että no oletkos joskus antanut sille lelun pureskeltavaksi vaihtarina sen jälkeen kun se on purrut sun kättä? Joo, olen koska sellasenkin ohjeen olen saanu. NONI!!! No siitä se johtuu. Sä olet palkinnut sitä sun puremisesta ja se ei nyt ehkä koko elämänsä aikana enää unohda sitä. No kiitti sitte. Mä jotenki olin ymmärtänyt et tuolla saa ohjeita eikä selville niitä syitä missä oot ny lopullisesti kussu homman!


Nohhhhh, sitten yhdessä harjoituksessa toi flippas ihan täysin. Koira. Hyppi mua vasten ja puri ja riehu ja mun olis siis pitäny puhua sille päivän kuulumisia aina kun se on kontaktissa minuun ja lopettaa puhuminen kun pentu alkaa haistella maata. No, olihan se, kontaktissa... Yritin siinä sitten pärjätä itsekseni kun ohjaaja oli toisella laidalla kenttää ja kun tää ”harjoitus” kesti varmaan 10 minsaa ni sen jälkeen hiki naamalta roiskuen kysyin että näit varmaan mitä tapahtui että just noihin tilanteisiin kaipaisin ohjeita. Ni vastaus oli että en mä katellu kyllä yhtään mitä teitte. Ei apua!!! Jota en sit saanut. 


Yks läpikäytävä asia oli sisäsiisteys. Hän kysyi kaikilta et onko sisäsiisti. Yks sano et aina ei oo ja tekee joskus matolle ni vastaus oli: ootko käyttäny sanomalehteä tai pissa-alustoja? Se raukka meni vastaamaan et joo niin siitä vasta satsit saikin. Jos pennulle laittaa ikinä ever yhdenkin lehden tai muun alustan ni sitten se pissaa isonakin matolle. Nyt voisin sanoo et on varmaan sit tässä maassa todellinen sisäsiisteysongelma 😅😅😅 Veikkaan meinaten ihan lonkalta et niitä sanomalehteä pennuilla käyttäviä saattaa ”muutama” olla enemmän ku niitä jotka ei käytä mitään. Pääsipä siinä ohimennen vielä ite kehaisemaan että btw mun pentu oli sisäsiisti jo kun se tuli mulle 8-viikkoisena. Ja se raukka jonka 7-kuinen kuseskeli sisälle ei saanu mitään ohjeita. Mut onneks löyty kuitenki SYY miks koira nyt kusee sisälle!!! 


Nohhh, tähän olis sit ollu jatkokurssi tarjolla. Ryhmä kokoontui tän eskarin jälkeen, onneks, koska pääsin näkemään mitä se touhu oli. Eskarilaiset siinä leikki noin 20 minsaa tästä ajasta kun tyyppi rakensi jotain tottisrataa. Että eipähän tarvi ainakaan miettiä et maksanko siitä et puolet mulle varatusta tunnista odottelen siinä kentällä et kouluttaja lakkaa komppaamasta varastossa 😂


Että semmonen keissi se. Täs ny nää päällimmäiset tuntemukset, ehkä testaamme jotain toista palveluntarjoajaa...........


P.S. Mun olis varmaankin pitäny tietää myös mitä on pentuaksa. Mut onneks tiedän ainakin yhden mun lisäks, joka todnäk. ei tiedä. Se nääs kysy multa että meinaattekos te ny sitte Heron kans mennä siihen Aguileraan 😂😂😂😂😂 Kysyin et jaa siihen Cristina Aguileraanko tarkotit. 

Kommentit

  1. Voi, kuulostaapa tutulta 😂 Samat kokemukset vajaan vuotiaan dallupojan kans, jota kiinnosti kaikki muut paitsi minä ja "kouluttajan" ohjeet oli luokkaa "no koita nyt vaan mennä sen kans", "juokse sen kans vähän tos ympyrää" tai "työnnä sille lisää nakkia naamaan" 😅 Oli kyllä niin hukkaan heitetyt kurssimaksut ettei tosikaan, se oli kurssin jälkeen aika selkee "moikka, pärjään paremmin itekseen"... Kaikentasosia kouluttajia sitä nykyään on, ei muutako jaloilla äänestämään.

    Ja muuta vinkkiä mulla ei oo oikeastaan antaa kuin aika. Kannattaa harjotella esim kontaktia ja muita ensin kotona ilman häiriötä ja sitten kun kotona onnistuu niin pikku hiljaa häiriössä. Jos ei kurssilla onnistu ja muut koirat esim kiinnostaa enemmän niin ota etäisyyttä (jos mahdollista) ja koita sujuuko kauempana. Mun mielestä tietyntyyppisen koiran kans noi yhteistreenit on vähän huonojakin kun koiran pitäis jaksaa niin kauan keskittyä ja häiriöitä on niin paljon. Nälkäinen koira, hyvä palkka ja nopeet treenit, vähän kerrallaan hyvin palkaten, ehkä useastikin päivässä mieluummin kuin puolen tunnin ruljanssi. Ei dallu sellasia (pentuna) jaksa ja siinä nopeesti katoaa se pienikin into tekemiseen kun on tyyylsäää. Tai kursseilla pitää itse taukoja, käy vaikka kävelyttämässä koiraa hetken muualla tai laittaa makoilemaan/rauhoittuun.

    Noihin hepuleihin (tai oikeestaan muuhunkaan) vähän vaikee antaa vinkkiä näkemättä ja tuntematta koiraa, mut sellanen pikaratkasu riehumishepuliin vois olla namien heittäminen maahan. Haistelu ja syöminen yleensä rauhottaa koiraa. Tässä tietty vaan tarkkana ettei koira opi ketjuttamaan "riehun-> saan palkkaa", mieluummin koittaa ennakoida näitä tilanteita ettei ylipäätään pääse alottaan.

    Innostuin, voisin miettiä näitä vaikka kuinka mut ehkä nyt lopetan. Kärsivällisyyttä, kyllä nääki joskus kasvaa 😄

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ihminen-koira -sanakirja osa I

Dalmisten kuningas

Aikuisuuden kynnyksellä